Kysymyksiä ja vastauksia avioeromenettelystä Taiwanissa: sovittelu, oikeudenkäynti, omaisuuden jako ja lapset

Avioeroasiassa Taiwanissa on erotettava toisistaan paitsi tapa, jolla avioliitto saatetaan päättymään, myös kotitalousrekisterin (戶籍) järjestely, vaikutus ulkomailla, puolisoiden omaisuus, vahingonkorvaus, puolison elatus avioeron jälkeen (贍養費) sekä päätökset alaikäisistä lapsista (未成年子女) ja lapsen elatusapu (扶養費). Samat seikat voivat olla aineistoa useille vaatimuksille, mutta kunkin oikeuden edellytykset, vaikutus, todistuskohde ja määräajat eivät ole samat.

Erityisesti perheissä, jotka liittyvät 2 tai useampaan valtioon tai alueeseen — esimerkiksi Taiwaniin (臺灣) ja johonkin toiseen valtioon — menettelyä ei voida määrätä yksin toisen osapuolen kansalaisuuden tai avioliiton solmimispaikan mukaan. Ensin on selvitettävä, missä osapuolten elämä nykyisin keskittyy, sekä olemassa olevien menettelyjen ja rekisterien tila, asiakirjojen laatimispaikka, lapsen oleskelu ja omaisuuden sijainti, jotta tarpeettomia kaksinkertaisia menettelyjä ja täytäntöönpanon aukkoja vähennetään.

1. 3 tietä avioeroon Taiwanissa ja ensimmäiset tarkastelukohdat kansainvälisessä asiassa

Taiwanilaisen oikeuden mukaan avioeroon on olennaisesti 3 tietä. Ensiksi yhteisymmärryksessä tehty avioero (兩願離婚), jossa osapuolet täyttävät vaatimukset kirjallisesta muodosta, todistajista ja rekisteröinnistä kotitalousrekisteriviranomaiselle (戶政機關). Toiseksi avioero tuomioistuimen sovittelulla tai sovinnolla (調解或和解離婚), jossa osapuolten yksimielisyys syntyy tuomioistuimessa ja avioliitto päättyy sovittelupöytäkirjan (調解筆錄) tai sovintopöytäkirjan (和解筆錄) mukaan. Kolmanneksi avioero tuomiolla (裁判離婚), jossa lakisääteiset avioeroperusteet esitetään ja todistetaan ja tuomioistuin päättää. Pelkkä yksimielisyys ei muuta näiden kolmen tien edellytyksiä ja vaikutusta.

Kansainvälisen elementin yhteydessä seuraavat 5 kysymystä on erotettava. Onko taiwanilaisilla tuomioistuimilla tai hallintoelimillä toimivalta tai käsittelyvalta; mikä oikeus lainvalintasääntöinä (準據法) soveltuu avioeroon, puolisoiden omaisuuteen ja lapsikysymyksiin; tunnustetaanko ulkomainen avioero tai päätös Taiwanissa tai mikä vaikutus sillä on; mitä menettelyjä ja laillistettuja asiakirjoja taiwanilainen kotitalousrekisteri (戶政機關) tarvitsee; ja tarvitaanko muissa asianomaisissa valtioissa tai alueilla erillistä ilmoitusta, tunnustamista tai täytäntöönpanoa.

Osapuolten kansalaisuus, ulkomaalaisuus tai avioliiton paikka yksin ei ratkaise kaikkia näitä 5 kysymystä. Voidaanko menettely viedä Taiwanissa ja vaikuttaako ulkomainen päätös Taiwanissa ovat esimerkiksi eri kysymyksiä; taiwanilaisen kotitalousrekisterin (戶籍) päivittäminen ei myöskään automaattisesti päivitä toisen valtion perheoikeudellista rekisteröintiä. Siksi ennen avioerotavan valintaa nykyinen avioliitto- ja siviilisäätytila ja haluttu oikeusvaikutus on järjestettävä konkreettisesti.

2. Yhteisymmärryksessä tehdyn avioeron edellytykset ja rekisteröinti kotitalousrekisteriviranomaiselle

Yhteisymmärryksessä tehty avioero Taiwanin siviililain 1050 artiklan mukaan tulee voimaan vasta, kun on sovittu kirjallisesti, 2 tai useampi todistaja molempien osapuolten aidon avioerotahdon todettuaan allekirjoittaa, ja avioero on rekisteröity kotitalousrekisteriviranomaiselle (離婚登記). Allekirjoitettu sopimus yksin ei täydennä avioeroa; ulkomaisen elementin yhteydessä sovellettava oikeus, asiakirjojen laillistaminen ja käännös sekä ilmoitukset toisessa valtiossa tai alueella on käytävä läpi erikseen.

Kirjallinen laatiminen, 2 tai useamman todistajan allekirjoitus ja avioeron rekisteröinti kotitalousrekisteriviranomaiselle ovat kukin itsenäisiä vaatimuksia. Todistaja ei ole vain joku, joka laittaa nimen jo laadittuun asiakirjaan, vaan hänen tulee allekirjoittaa sen jälkeen, kun hän on tunnistanut ja todennut molempien osapuolten aidon avioerotahdon (兩願離婚). Siksi yksityinen sopimus, jonka vain osapuolet ovat allekirjoittaneet, voi olla todiste yksimielisyydestä omaisuudesta tai lapsista, mutta ei itsessään synnytä taiwanilaisen yhteisymmärryksessä tehdyn avioeron siviilisäätyoikeudellista vaikutusta.

Hakija, edustuksen mahdollisuus, henkilöllisyys- ja siviilisäätyasiakirjat, avioerokirja ja tosiasiallisesti valmistellut asiakirjat on valmisteltava Taiwanin sisäministeriön kotitalousrekisteriosaston (內政部戶政司) ohjeiden mukaan hakemusajankohtana ja toimivaltaisen kotitalousrekisteritoimiston (戶政事務所) vahvistuksen mukaan. Ulkomailla laaditut asiakirjat voivat lajin ja laatimispaikan mukaan vaatia taiwanilaisten ulkomaanedustustojen (駐外館處) tai toimivaltaisten elinten laillistamisen (認證); jos virallinen ohje vaatii, on liitettävä laillistettu tai julkisen notaarin vahvistama kiinankielinen käännös (中文譯本). Kiinteä luettelo ei päde muuttamattomana kaikkiin kansainvälisiin asioihin.

Jos taiwanilainen avioerotuomio on saanut lainvoiman tai tuomioistuimen sovittelu tai sovinto on syntynyt ja avioliitto päättynyt, voi lähtökohtaisesti kumpikin osapuoli rekisteröidä avioeron kotitalousrekisteriviranomaiselle (戶政機關). Yleinen hakemuksen määräaika siviilisäätyrekisteröinneille kotitalousrekisterilain (戶籍法) 48 artiklan mukaan on 30 päivää taiwanilaisen avioerotuomion lainvoimasta tai sovittelun tai sovinnon aikaansaamisesta. Tuomion tai pöytäkirjan tiedoksiannon (送達) tai vastaanoton päivä ei ole yhteinen alkupiste kaikille asioille. Myös määräajan umpeuduttua tehdyt hakemukset kotitalousrekisteritoimiston on vastaanotettava; jos kirjallisen ilmoituksen jälkeen kukaan ei hae, kotitalousrekisteriviranomainen rekisteröi kotitalousrekisterilain 48-2 artiklan mukaan tuomioistuimen tuloksen omasta aloitteestaan, kun edellytykset täyttyvät. Ylitetty hakemuksen määräaika ei tee jo voimaan tullutta avioeroa pätemättömäksi. Verkkohakemuksia voidaan käyttää vain lakisääteisen hakemuksen määräajan sisällä; näitä 30 päivää ei saa tulkita määräajaksi, joka koskisi yksinomaan verkkohakemuksia.

3. Tuomioistuimen sovittelu ja oikeudenkäynti, saapuminen ja muutoksenhaku

Ei aina. Taiwanin tuomioistuin voi perheasian luonteen mukaan määrätä osapuolet tai lailliset edustajat henkilökohtaisesti saapuviksi; jos sitä ilman pätevää syytä ei noudateta, voi perheasioiden lain (家事事件法) 13 artiklan ja vastaavasti sovellettavan oikeudenkäyntilain (民事訴訟法) 303 artiklan mukaan ensimmäisellä kerralla tulla kyseeseen hallinnollinen sakko (罰鍰) enintään TWD 30.000 (新臺幣). Onko soviteltava (調解) yhdessä samassa tilassa ja ovatko erottelu, suojelu, edustus tai muut prosessuaaliset toimet mahdollisia, on käytävä läpi tuomioistuimen ja asian olosuhteiden mukaan.

Perheasioiden laissa säädetyt perheasiat käyvät lähtökohtaisesti tuomioistuimen sovittelun ennen ratkaisua. Myös asiat, jotka on heti nostettu vaatimuksena, nähdään oikeudellisesti joskus sovitteluhakemuksena; tiedoksiantotavan tai asian luonteen poikkeusten ja menettelyn vaihdon sääntöjen vuoksi ei voida tulkita, että kaikki asiat noudattavat muuttumatonta järjestystä. Sovittelussa voidaan avioerotahdon rinnalla järjestää yhdessä kytkeytyviä riitakysymyksiä kuten omaisuus, lapset ja maksutapa; alaikäiselle lapselle epäedullista yksimielisyyttä ei kuitenkaan voida vahvistaa muuttamattomana.

Perheasioiden lain 13 artiklan seuraamus tulee kyseeseen vain, kun tuomioistuin on määrännyt osapuolen tai laillisen edustajan henkilökohtaisesti saapuvaksi. Jos sitä ilman pätevää syytä ei noudateta, oikeudenkäyntilain 303 artiklaa sovelletaan vastaavasti, joten ensimmäisellä kerralla voidaan määrätä hallinnollinen sakko enintään TWD 30.000; tämän vastaavan soveltamisen nojalla ketään ei voida määrätä noudettavaksi pakollista saapumista varten. Jos tuomioistuin sen jälkeen ilmoittaa uudelleen laillisesti eikä henkilö saavu ilman pätevää syytä, seuraamuksia voidaan jatkaa. Päinvastoin ei voida ennakolta luvata, että erilliset tilat, kuvansiirto, pelkkä asiamiesten osallistuminen tai suojelutoimet sallittaisiin tietyssä asiassa; olosuhteet on ilmoitettava tuomioistuimelle ja prosessuaalinen ohje on käytävä läpi.

Jos sovittelu tai sovinto syntyy, avioliitto päättyy lakisääteisellä tavalla ja syntyy vaikutus kuten lainvoimaisella ratkaisulla. Jos sovittelu ei synny, menettelyä voidaan jatkaa sovellettavien sääntöjen mukaan; tuomioavioerossa tuomion lainvoima on ratkaiseva. Menettelyn kesto riippuu tiedoksiannosta (送達), sovittelukokousten määrästä, kiistetyistä seikoista ja todisteista, asiantuntijatutkimuksesta (鑑定) ja tutkimuksesta, lapsikysymyksistä, kansainvälisestä tiedoksiannosta ja asteesta; kiinteää päättymisajankohtaa ei voida ilmoittaa.

Myöskään muutoksenhakua ei voida määrätä yksin asiakirjan nimen mukaan. Tie ja määräaika poikkeavat sen mukaan, onko kyse tuomion valituksesta (上訴), päätöksen kantelusta (抗告) vai erillisestä menettelystä sovittelun ja sovinnon aikaansaamisesta tai vaikutuksesta. Tiedoksiantopäivän, lainvoiman ja prosessuaalisen aseman läpikäynnin jälkeen kyseisen tyypin määräaika on laskettava; yhdessä asiassa kuultua määräaikaa ei saa siirtää toiseen menettelyyn tai rekisteröintimenettelyyn.

4. Perusteet avioeroon tuomiolla ja syyllisen puolison rajoitus

Voimassa olevan siviililain (民法) 1052 artiklan 2 momentin varauma (但書) määrää, että lähtökohtaisesti vain vastapuoli voi vaatia avioeroa, kun avioliiton hajoamisen (婚姻破綻) törkeä syy voidaan lukea vain toisen puolison syyksi. Taiwanin perustuslakituomioistuin (憲法法庭) on kuitenkin tuomiossa numero 4 vuonna 112 (112年憲判字第4號) arvioinut, että säännös on perustuslainvastainen (違憲) siltä osin kuin se kokonaan riistää syylliseltä puolisolta (有責配偶) kaiken mahdollisuuden avioeroon ottamatta huomioon törkeän syyn syntyä tai riittävän pitkää jatkumista, niin että se konkreettisessa asiassa tulee ilmeisen ankaraksi. Sanamuoto jää voimaan; älkää yleisesti todetko, että se on mahdollista tai mahdotonta, vaan katsokaa, miten tuomioistuin soveltaa tuomion tarkoitusta ja konkreettisia seikkoja.

Siviililain (民法) 1052 artiklan 1 momentti luettelee 10 perustetta, joista avioeroa tuomiolla voidaan vaatia, kun seuraavat seikat ovat vastapuolen puolella.

1. Kaksinnaiminen (重婚)
2. Sovittu sukupuoliyhteys muun henkilön kuin puolison kanssa
3. Vastapuolen pahoinpitely (虐待) laajuudessa, joka tekee yhteiselämän sietämättömäksi
4. Vastapuoli pahoinpitelee teidän suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevia sukulaisianne (直系親屬), tai vastapuolen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat sukulaiset pahoinpitelevät teitä, niin että yhteiselämä tulee sietämättömäksi
5. Vastapuolen pahantahtoinen hylkääminen (惡意遺棄) jatkuu
6. Vastapuolella oli aikomus surmata teidät
7. On parantumaton törkeä sairaus
8. On törkeä parantumaton psyykkinen häiriö
9. Elämä tai kuolema on tuntematon yli 3 vuotta
10. Lainvoimainen tuomio määräaikaiseen vankeusrangaistukseen (有期徒刑) yli 6 kuukaudeksi tahallisesta rikoksesta

2 momentti asettaa erilliseksi yleiseksi perusteeksi tapauksen, jossa avioliittoa on vaikea ylläpitää muusta törkeästä syystä kuin edellä luetelluista 10 perusteesta. Siksi asiat, jotka esittävät tietyn perusteen 1 momentissa, ja asiat, jotka esittävät avioliiton ylläpidon vaikeuden 2 momentin mukaan, on erotettava oikeusrakenteessa ja todistuskohteessa. Vaikka 2 momentin varauman (但書) perustuslaillisen arvioinnin lainsäädäntöaika on umpeutunut, varauman sanamuotoa ei 25. heinäkuuta 2026 ole poistettu; tuomioistuimen on kussakin asiassa sovellettava perustuslainvastaisuusarvioinnin (違憲) tarkoitusta.

Myöskään kun puoliso ei ole tavoitettavissa tai on lähtenyt kodista, perusteita ei saa sekoittaa. 1 momentin peruste siitä, että elämä tai kuolema on tuntematon yli 3 vuotta, 1 momentin peruste siitä, että pahantahtoinen hylkääminen (惡意遺棄) jatkuu, ja 2 momentin peruste siitä, että avioliittoa muusta törkeästä syystä on vaikea ylläpitää, eroavat. Poliisin katoamisilmoitus voi olla todiste oleskelusta ja kulusta, mutta ei ole yleinen edellytys kaikille avioerovaatimuksille. Ei ole myöskään yleistä edellytystä, jonka mukaan ensin olisi nostettava vaatimus yhteiselämän velvollisuuden täyttämisestä, ennen kuin pahantahtoista hylkäämistä tai muuta törkeää syytä voidaan esittää. Pelkkä lähteminen kotoa muutamaksi kuukaudeksi ei täytä mitään perustetta; lähdön syy, pätevä erilläänolon peruste, yhteydenpito ja elatus sekä kesto on tutkittava konkreettisina seikkoina.

Kuuluuko sovittu sukupuoliyhteys muun henkilön kuin puolison kanssa 1 momentin perusteeseen, on tutkittava tarkkojen seikkojen, lakisääteisten edellytysten ja asiaankuuluvien määräaikojen perusteella. Se, että tämä seikka on olemassa, ei määrää samalla johtopäätöksiä avioerosta tuomiolla, 1056 artiklan vahingonkorvauksesta, avioliiton jälkeisen nettovarallisuuden erotuksen jaosta, 1057 artiklan puolison elatuksesta eikä oikeuksista ja velvollisuuksista alaikäiseen lapseen tai lapsen elatusavusta. Kukin riitakysymys arvioidaan omien edellytystensä ja mittapuidensa, kuten lapsen edun, mukaan.

5. Ulkomainen avioliitto, ulkomainen avioero ja taiwanilainen kotitalousrekisteri

Ulkomailla solmitun avioliiton tai jo ulkomailla täytäntöönpannun avioeron yhteydessä ei voida olettaa, että ainoat valinnat olisivat ensin avioliiton rekisteröinti Taiwanissa (戶籍) tai avioerokanne Taiwanissa. Jos jo on ulkomailla syntynyt henkilösuhteinen oikeustoimi tai päätös, niiden vaikutus ja tunnustamismahdollisuus on ensin tutkittava; jos menettelyä ei vielä ole aloitettu, toimivalta, lainvalintasäännöt (準據法) ja odotetut rekisteri- ja täytäntöönpanovaikutukset on verrattava.

Asian tutkimisessa määrätään kunkin osapuolen kansalaisuus, asuinpaikka ja tavanomainen oleskelupaikka (經常居所), avioliiton tai avioeron paikka ja tapa, nykyinen taiwanilainen kotitalousrekisteri ja ulkomaiset perherekisterit sekä olemassa olevat ulkomaiset tuomiot, sovittelupöytäkirjat tai avioerotodistukset. Ulkomaisen päätöksen yhteydessä on tutkittava myös prosessuaalinen oikeudenmukaisuus, esimerkiksi onko vastapuoli saanut laillisen tiedoksiannon ja puolustautumismahdollisuuden. Lopuksi on määrättävä, mitä vaikutusta Taiwanissa halutaan: avioliiton päättyminen, kotitalousrekisterin muutos, omaisuuden arviointi tai täytäntöönpano.

Selitys siitä, että avioero on paikallisen oikeuden mukaan ulkomailla voimassa, tai yksittäinen ulkomainen avioerotodistus ei täydennä kaikkia taiwanilaisia menettelyjä (戶政). Päinvastoin eivät kaikki ulkomaiset avioerot tarvitse samaa tunnustamiskannetta tai samoja asiakirjoja. Taiwanissa vaadittu tunnustaminen tai vaikutuksen arviointi ja rekisteröinti kotitalousrekisteriin (戶籍) voi poiketa sen mukaan, onko kyse päätöksestä vai hallinnollisesta todistuksesta, laatimisvaltiosta ja asiakirjan muodosta sekä osapuolten siviilisäätytilasta.

Ulkomaiset asiakirjat voivat vaatia taiwanilaisten ulkomaanedustustojen tai muiden toimivaltaisten elinten laillistamisen; virallisten ohjeiden mukaan kullekin asiakirjalle voi olla tarpeen laillistettu tai julkisen notaarin vahvistama kiinankielinen käännös. Manner-Kiinassa laaditut asiakirjat ja Hongkongissa tai Macaossa laaditut asiakirjat noudattavat tarkastelusääntöjä (認證), jotka poikkeavat yleisistä ulkomaisista asiakirjoista; laatimisalue on ilmoitettava tarkasti. Ennen jättämistä on käytävä läpi kotitalousrekisteriosaston ja toimivaltaisen elimen uusimmat ohjeet alkuperäisestä, laillistamisesta, käännöksestä ja hakemuksesta asiamiehen kautta.

6. Asunnon nimi, avioliittoa edeltänyt omaisuus ja avioliiton jälkeisen nettovarallisuuden jako

Ei. Asunnon rekisteröity nimi ja ostovarojen alkuperä ovat tärkeitä todisteita, mutta erilliset vaatimukset kuten omistusoikeus, lahja, rekisteröinti toisen nimiin (借名登記), laina ja perusteeton etu (不當得利) ovat muita kysymyksiä kuin avioliiton jälkeisen nettovarallisuuden erotuksen jako (剩餘財產差額分配) siviililain (民法) 1030-1 artiklassa. Tosiasiallinen sopimus, saannon peruste ja ajankohta, rahavirrat, velka, vastikkeeton saanto ja todisteet on tutkittava erikseen; pelkkä osan maksaminen avioliittoa edeltäneellä omaisuudella tai rekisteröinti yhden henkilön nimiin ei määrää kaikkia johtopäätöksiä.

Asuntokysymykset on jaettava 3 kerrokseen. Ensin katsotaan rekisteröinnin ja saannon perusteen mukaan, kuka omistaa tietyn omaisuuden. Sitten katsotaan tosiasiallisen sopimuksen ja varojen antamisen luonteen mukaan, syntyykö lahja, rekisteröinti toisen nimiin, laina, trusti (信託), perusteeton etu, kulujen korvaus tai muita sopimusperusteisia vaatimuksia. Lopuksi katsotaan erikseen, kuuluuko tämä omaisuus tai sen arvo ja liittyvä velka lakisääteisen omaisuusjärjestelmän (法定財產制) päättyessä avioliiton jälkeisen nettovarallisuuden erotuksen jaon laskentaan. Pelkkä käsirahan tai luottoerien maksaminen avioliittoa edeltäneellä säästöllä ei siirrä rekisteröityä nimeä, eikä rekisteröinti yhden henkilön nimiin myöskään päätä kaikkia sopimus-, käyttö-, takaisinmaksu- ja puolisoiden omaisuuskysymyksiä.

Siviililain (民法) 1017 artikla erottaa avioliittoa edeltäneen omaisuuden (婚前財產) ja avioliiton solmimisen jälkeisen omaisuuden (婚後財產) ja asettaa olettaman, että omaisuus, jonka saannon ajankohtaa on vaikea todistaa, on avioliiton jälkeistä omaisuutta. Tämä on lähtökohta jaottelulle ja todistelulle, kun lakisääteistä omaisuusjärjestelmää lasketaan, ei oikotie omistusoikeuden määräämiseen rekisteröinnistä riippumatta tai vastapuolen erillisten vaatimusten poistamiseen. Siirrot, kauppasopimus, luottosopimus ja lyhennykset, kuitit (收據), osapuolten väliset ilmoitukset, vero- ja rekisteriasiakirjat sekä saannon peruste ja ajankohta on kytkettävä yhteen, jotta tosiasiallinen oikeussuhde tulee näkyväksi.

Siviililain (民法) 1030-1 artikla on järjestely, jossa lakisääteisen omaisuusjärjestelmän päättyessä lasketaan kunkin puolison avioliiton jälkeen syntyneen nettovarallisuuden, joka täyttää edellytykset, ja periaatteessa jakaa erotuksen tasan. Se ei ole järjestely, joka muuttaisi kaiken avioliiton aikana hankitun omaisuuden yhteisomistukseksi (共有) tai jakaa kunkin esineen kahtia. Perinnöllä tai muulla vastikkeettomalla saannolla hankittu omaisuus ja korvaus aineettomasta vahingosta (慰撫金) on suljettu pois lakisääteisestä laskennasta; velka ja järjestelyt ennen järjestelmän päättymistä on tutkittava mukaan. Jos tasaisen erotusjaon tulos lakisääteisten olosuhteiden mukaan on huomattavan kohtuuton, tuomioistuin voi sovitella jaettavaa määrää tai evätä jaon.

Sukupuoliyhteys muun henkilön kuin puolison kanssa tai vastuu avioliiton hajoamisesta itse ei itsestään sulje pois jakooikeutta eikä itsestään alenna sitä. Konkreettiset seikat, jotka kuuluvat lakisääteisiin sovitustekijöihin, kuten omaisuuden kätkeminen tai luovutus, panos taloudenpitoon ja lasten kasvatukseen sekä yhteiselämän ja omaisuuden hankinnan olosuhteiden kokonaisuus, voidaan kuitenkin esittää ja todistaa erikseen. Pelkästään eri kansalaisuuden perusteella ei saa todeta, että 1030-1 artiklan laskentatapa poikkeaa.

Tämä oikeus päättyy, kun sitä ei käytetä 2 vuoden kuluessa tiedosta avioliiton jälkeisen nettovarallisuuden erotuksesta ja kaikissa tapauksissa 5 vuoden kuluessa lakisääteisen omaisuusjärjestelmän päättymisestä. Nämä 2 määräaikaa saa kytkeä vain 1030-1 artiklan vaatimukseen eikä käyttää määräaikoina omistusoikeudelle, lainalle, vahingonkorvaukselle, puolison elatukselle avioeron jälkeen tai lapsen elatusavulle. Määräajan tosiasiallinen alkupiste ja lakisääteisen omaisuusjärjestelmän päättymisen ajankohta on käytävä läpi kohta kohdalta asiakirjoista.

7. Vahingonkorvaus avioeron perusteella, puolison elatus, avioliiton ulkopuolinen yhteiselämä ja kolmas henkilö

Ne eivät ole samoja oikeuksia. Oikeus avioliiton jälkeisen nettovarallisuuden erotuksen jakoon siviililain (民法) 1030-1 artiklassa, vahingonkorvaus tuomioavioerossa 1056 artiklassa, syyttömän puolison elatus avioeron jälkeen (贍養費) 1057 artiklassa ja alaikäisten lasten elatusapu ovat syntyedellytyksiltään, laskennaltaan ja määräajoiltaan erilaisia. Jakooikeuteen sovelletaan 2 vuotta erotuksen tiedosta ja 5 vuotta lakisääteisen omaisuusjärjestelmän päättymisestä; näitä määräaikoja ei saa muuttamattomina siirtää muihin vaatimuksiin.

Siviililain (民法) 1056 artiklan vahingonkorvaus on oikeus, joka tuomioavioerossa vastuussa olevaa vastapuolta kohtaan erikseen tutkii omaisuusvahingon ja sen aineettoman vahingon, joka täyttää lakisääteiset edellytykset (2 momentin varauma: vaatimuksen esittäjä ei itse saa olla syyllinen). Vastuullinen teko, vahinko, syy-yhteys ja aineettoman vahingon vaatimuksen erilliset edellytykset on tuettava todisteilla. Pelkästään siksi, että avioliiton hajoamista koskevia seikkoja on olemassa, ei tiettyä määrää ole vahvistettu, eikä muita omaisuusvaatimuksia synny sijaan.

Puolison elatus avioeron jälkeen siviililain (民法) 1057 artiklan mukaan edellyttää, että syytön puoliso tuomioavioerossa joutuu elämän hätään. Ensin on käytävä läpi, onko kyse yhteisymmärryksessä tehdystä avioerosta vai tuomioavioerosta, onko vaatimuksen esittäjä syytön ja onko hän avioeron vuoksi todella joutunut hätään; laajuus arvioidaan konkreettisista asiakirjoista tarpeesta ja kantokyvystä (贍養費). Viralliset keskikulutustilastot tai pelkkä vastapuolen syy eivät ole sitova kaava.

Alaikäisten lasten elatus on oikeus ja velvollisuus vanhempien ja lapsen välillä ja eroaa entisten puolisoiden elatuksesta 1057 artiklan mukaan. 1030-1 artiklan jako on puolisoiden omaisuusjärjestelmän tilitys eikä korvaa vahingonkorvausta tai elatusta. Jos on deliktivaatimuksia muuta henkilöä kuin puolisoa kohtaan, tietyn omaisuuden palautus, laina tai sopimusperusteisia vaatimuksia, oikeusperuste, osapuolet, vahinko ja määräaika on määrättävä erikseen. Kaikkiin oikeuksiin ei voida kiinnittää 1 yksittäistä 5 vuoden määräaikaa avioeropäivästä; kunkin vaatimuksen synty, tieto, tapahtuma, menettelyn tila ja vanhentumissäännöt (消滅時效) on tutkittava erikseen.

Osapuolet, jotka elävät yhdessä ilman avioliittoa, eivät pelkällä yhteiselämällä hanki avioliitto-oikeudellisia oikeuksia kuten avioeroa tai puolison elatusta (贍養費). Jos kuitenkin on tosiasiallista yhteistä omaisuutta, lainaa, sopimusta, rekisteröintiä toisen nimiin, trustia, perusteetonta etua tai oikeudenvastaista tekoa, tämä voidaan analysoida avioliitosta riippumattomana omaisuus- tai saamissuhteena. Pelkän yhteiselämän keston mukaan ei voida luvata jakoa, joka edellyttää avioliittoa, eikä ennakolta todeta konkreettista oikeudellista palautusta.

Puolison sukulaiset, esimerkiksi miehen tai naisen perheestä, eivät ole velallisia puolison elatukselle avioeron jälkeen siviililain (民法) 1057 artiklan mukaan. Pelkkä väite törkeästä sekaantumisesta tai loukkauksesta kolmannelta ei heti perusta vahingonkorvausta. Vaatimus kolmatta osapuolta vastaan vaatii erillisen oikeusperusteen oikeudenvastaisesta teosta tai varallisuusoikeudesta sekä kyseiset edellytykset ja todisteet, nimittäin oikeudenvastaisen teon, tahallisuuden tai tuottamuksen, vahingon ja syy-yhteyden.

8. Oikeudet ja velvollisuudet alaikäiseen lapseen ja lapsen etu

Taiwanin siviililain (民法) 1055 ja 1055-1 artiklan mukaan tuomioistuin arvioi lapsen asiat, mukaan lukien alaikäisen lapsen huollon (未成年子女權利義務之行使或負擔) ja tapaamisoikeuden (會面交往), lapsen edun mittapuun (子女最佳利益) mukaan. Koska lakisääteiset tekijät ja konkreettiset asiakirjat — lapsen ikä, terveys, tahto ja kehitystarve, vanhempien elämä, hoitokyky ja asenne, emotionaalinen side lapseen ja estetäänkö suhde toiseen vanhempaan — otetaan huomioon yhteydessä, johtopäätöstä ei voida määrätä yksin vanhempien tulon tai avioliiton hajoamisen vastuun perusteella (子女最佳利益).

Taiwanilaisen oikeuden tarkka käsite on oikeuksien ja velvollisuuksien käyttäminen ja kantaminen alaikäiseen lapseen nähden. Siihen voi kuulua asuminen, päivittäinen hoito, päätökset koulutuksesta ja terveydenhoidosta, omaisuuden hoito ja laillinen edustus. Yleiskielessä voidaan puhua huollosta (親權); tämä yksi sana ei kuitenkaan kata täysin taiwanilaisen oikeuden mukaista oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuutta.

Siviililain (民法) 1055 artiklan mukaan vanhemmat voivat sopia, kuka avioeron jälkeen käyttää ja kantaa näitä oikeuksia ja velvollisuuksia. Jos sopimus puuttuu tai ei synny, tuomioistuin voi määrätä; jos sopimus on lapselle epäedullinen, tuomioistuin voi muuttaa sen tai tehdä tarvittavan päätöksen (民法). Myös olemassa olevan päätöksen jälkeen voi tulla kyseeseen tuomioistuimen tutkimus, kun muutos myöhempien olosuhteiden ja lapsen edun mukaan on tarpeen. Allekirjoitettu avioerosopimus ei estä myöhempää lapsen edun tutkimusta, eikä sopimuksen muutosta saa käsitellä pelkkänä siviilisäätylomakkeen jättämisenä.

Tutkimuksessa siviililain (民法) 1055-1 artiklan mukaan otetaan yhteydessä huomioon lapsen ikä, sukupuoli, lukumäärä ja terveys, lapsen tahto ja tarve persoonallisuuden kehitykselle, vanhempien ikä, ammatti, käytös, terveys, taloudellinen kyky ja elämäntilanne, tahto ja asenne suojeluun ja kasvatukseen, emotionaalinen side vanhempien ja lapsen välillä sekä seikat, jotka ovat estäneet lapsen suhteen toiseen vanhempaan. Tuomioistuin kuulee lapsen mielipiteen lakisääteisellä tavalla ja voi ottaa mukaan tutkimuksen ja mielipiteen toimivaltaisilta elimiltä tai lastensuojelun ammattilaisilta. Korkea tulo tai vastuu avioliiton hajoamisesta voi olla vain yksi seikka monista, ei ainoa päätöksen mittapuu eikä peruste palkita tai rangaista vanhempaa.

Jos valitun avioerotien syntyedellytykset täyttyvät, avioliitto itse voi ensin päättyä, myös kun osa omaisuus- tai lapsikysymyksistä jää. Tätä ei kuitenkaan saa nähdä kaikissa tapauksissa suositeltuna oikotienä. Selvittämättömän omaisuuden säilyttäminen ja tilitys, mikä sopimus tai tuomioistuimen päätös lapsen oleskelusta, hoidosta, lääkärinhoidosta ja koulutuksesta, lapsen elatusavusta ja tapaamisesta tarvitaan, ja tarvitaanko riidan aikana väliaikaistoimi (暫時處分) turvallisuuteen ja elämän jatkuvuuteen, on tutkittava yhdessä.

9. Lapsen elatusapu, tapaaminen, pakkotäytäntöönpano ja väliaikaistoimi

Siviililain (民法) 1116-2 artiklan mukaan vanhempien elatusvelvollisuus alaikäiseen lapseen jatkuu myös avioeron jälkeen. Tämä on toinen oikeus kuin elatus entistä puolisoa kohtaan siviililain (民法) 1057 artiklan mukaan. Lapsen elin-, koulutus- ja sairauskustannukset ja erityiset tarpeet sekä kunkin vanhemman tulo, omaisuus, elatuskyky ja tosiasiallinen hoidon jako on tutkittava asiakirjoista, jotta konkreettinen rasite määrätään.

Jos olemassa olevaa sopimusta tai päätöstä lapsen elatusavusta aiotaan muuttaa, lapsen nykyinen tarve, molempien vanhempien nykyiset varat ja elinolosuhteet, olemassa olevien asiakirjojen sisältö ja muoto, maksun kulku ja lapsen etu on tutkittava yhdessä. Pyyntö lapsen elatusavun muuttamisesta ei rajoitu tapahtumiin, joita osapuolet eivät voineet ennakoida silloin, kun he ensin sopivat elatuksesta tai kun tuomioistuin ensin määräsi sen. Päinvastoin muutoksen määrää ei myöskään määrätä heti pelkän hintamuutoksen tai yksipuolisen väitteen mukaan; asiakirjat uusimpien kulujen ja maksukyvyn todistamiseksi ovat tarpeen.

Jos tapaamista (會面交往) estetään, tutkitaan olemassa olevan sopimuksen tai päätöksen sisällöstä ja täytäntöönpanovoimasta, eston kulusta sekä lapsen tahdosta, turvallisuudesta ja elämänsuunnitelmasta, voidaanko tuomioistuimelta hakea sisällön määräämistä tai muutosta, täytäntöönpanoa tai sopivaa väliaikaistoimea (暫時處分). Nykyinen sopimus tai päätös, viestintäselosteet, tosiasiallisesti yritetyt tapaamisajat ja -paikat, koulu- ja lääkäriajat sekä seikat, jotka vaikuttavat turvallisuuteen ja vakauteen, on järjestettävä.

Myös täytäntöönpanossa perheasioiden lain (家事事件法) 194 artiklan mukaan menetelmän on vastattava lapsen etua; asian mukaan voi tulla kyseeseen välitön tai välillinen pakko. Pelkkä estynyt yhteys ei heti varmista ruumiillisen voiman käyttöä, lapsen luovutusta, vastapuolen rankaisemista tai lapsen huoltoa koskevan ratkaisun muuttamista. Aste ja menetelmä on määrättävä huomioon ottaen lapsen ikä ja tahto, nykyinen suojelun tila sekä täytäntöönpanon emotionaalinen vaikutus ja turvallisuus.

Lapsen elatusavun täytäntöönpanossa olemassa olevan täytäntöönpanoperusteen (執行名義) sanamuoto, maksun määräajat, rästi ja maksusuoritukset ovat tärkeitä; tapaamisen täytäntöönpanossa on tärkeää, ovatko yhteydenpitotapa ja ehdot konkreettisia. Lapsen elatusavun maksamista ja tapaamisen toteuttamista ei saa jättää tekemättä eikä käyttää keskinäiseen kostoon; lapsen edun vuoksi velvollisuus ja menettely on kukin käsiteltävä itsenäisesti.

10. Kansainvälinen muutto lapsen kanssa

Pelkkä sopimus siitä, että lapsi asuu Taiwanin ulkopuolella, ei tee kyseisen maan elinkustannustasosta itsenäistä kaavaa lapsen elatusavulle. Tosiasialliset asunto-, koulutus-, sairaus- ja matkakustannukset ja lapsen tarve, molempien vanhempien tulo, omaisuus ja hoitorasite sekä olemassa oleva sopimus tai päätös on tutkittava yhdessä. Oleskeluvaltion kustannukset voivat olla aineistoa konkreettisten kulujen arviointiin, mutta eivät itsessään määrää rasitteen määrää.

Kansainvälisessä muutossa on ensin käytävä läpi, kenellä on valta määrätä lapsen oleskelusta ja matkoista ja onko toisen vanhemman suostumus tai sovellettava tuomioistuimen määräys (親權). Sitten tutkitaan, vastaako muutto lapsen etua ja mikä vaikutus sillä on koulutukseen, lääkärinhoitoon, elämän jatkuvuuteen ja jatkuvaan tapaamiseen jääneen vanhemman kanssa. Tosiasiallisesti toteutettavissa oleva suunnitelma kuten yhteydenpidon tiheys, oleskelu lomalla, matkakustannukset ja luovutuspaikka on tarpeen.

Passin myöntäminen ja käyttö, Taiwanin ja määränpään maahantulo ja -lähtö sekä oleskelun, maahanmuuton ja perherekisteröinnin ehdot eroavat siviilioikeudellisista päätöksistä huollosta (親權). Myös on käytävä läpi, voidaanko olemassa olevat lapsipäätökset tai -sopimukset Taiwanissa ja määränpäässä kukin tunnustaa ja panna täytäntöön (親權). Jos on konkreettinen pelko yksipuolisesta lähdöstä, palauttamisen epäämisestä tai turvallisuusriskistä, on kyseisten toimivaltojen mukaan tutkittava, mitä säilyttäviä toimia tai väliaikaistoimia (暫時處分) voidaan hakea ennen maastalähtöä tai kiireellisissä asioissa.

Ei saa olettaa, että vuoden 1980 Haagin yleissopimus kansainvälisten lapsikaappausten siviilioikeudellisista näkökohdista itsestään soveltuisi Taiwaniin. Rajat ylittävä muutto, pidättäminen tai palauttaminen on lapsen aiemman oleskelupaikan, nykyisen paikan sekä asianosaisten ja menettelyjen tilan mukaan tutkittava kunkin toimivallan ohjeista ja täytäntöönpanomahdollisuudesta; pelkkä 1 yleissopimuksen nimi ei salli johtopäätöstä. Toimia viedä lapsi pois olemassa olevan sopimuksen tai määräyksen vastaisesti tai olla palauttamatta sitä ei suositella; ennen muuttoa on käytävä läpi laillinen suostumus tai päätös ja kiireelliset suojelukeinot (親權).

11. Todisteet ja käytännön valmistelu

Asiakirjat järjestetään ei kokoelmana vastapuolen painostukseen vaan selosteena toimivallan, menettelyn, seikkojen ja lapsen tarpeen tarkkaan selittämiseen. Jos seuraavat 9 luokkaa valmistellaan niin, että tapahtumien aikajärjestys ja alkuperäisten alkuperä ovat näkyvissä, riski eri vaatimusten ja määräaikojen sekoittamisesta vähenee.

1. Avioliittotodistus ja taiwanilaiset siviilisäätyasiakirjat sekä kunkin osapuolen kansalaisuus, asuinpaikka, tavanomainen oleskelupaikka ja nykyinen osoite järjestetään. Myös tunnusmerkit tosiasiallisesta elämän painopisteestä ja tiedoksiantokelpoisesta osoitteesta, jotka poikkeavat asiakirjamerkinnästä.
2. Kirjallinen avioerosopimus ja kulku, jossa todistajat ovat todenneet aidon avioerotahdon, tuomioistuinasiakirjat, tiedoksiantoselosteet, sovittelupöytäkirja, sovintopöytäkirja, tuomio ja todiste lainvoimasta kootaan menettelyittäin.
3. Ulkomaiset avioliitto- ja avioerorekisterit ja ulkomaiset päätökset tai todistukset, taiwanilaisten ulkomaanedustustojen tai toimivaltaisten elinten laillistaminen (認證), kiinankielinen käännös ja laillistamisen tai notaarin vahvistuksen tila sekä tunnustamisen, vaikutuksen ja rekisteröinnin tila Taiwanissa käydään läpi.
4. Sovellettava puolisoiden omaisuussopimus ja -järjestelmä, varat, velat, rekisteröidyt nimet, saannon peruste ja ajankohta sekä asiakirjat siirrosta, luovutuksesta, luotosta, lyhennyksestä, veroista ja arvonmäärityksestä kytketään kokonaisluetteloon.
5. Esitetyt avioeroperusteet asetetaan neutraaliin aikatauluun tapahtuman ja ajan mukaan, ja laillisesti hankitut viestintä-, lääkäri- ja poliisiasiakirjat sekä muut todisteet säilytetään alkuperäisessä tilassa. Olettama ja välittömästi todetut seikat erotetaan.
6. Kunkin lapsen ikä, terveys, koulutus ja oleskelu, aiempi ja nykyinen hoitokulku, kehitystasoa vastaava tahto, suhde kuhunkin vanhempaan sekä asiakirjat turvallisuudesta ja vakaudesta valmistellaan lapsen edun näkökulmasta.
7. Nykyinen lapsiin liittyvä sopimus tai päätös, lapsen elatusavun maksaminen ja tosiasialliset kustannukset, tapaamisen kulku, matkustusasiakirjat, matkasuunnitelma ja konkreettinen kansainvälinen muuttosuunnitelma järjestetään yhdessä.
8. Kaikki päivät hakemukselle, rekisteröinnille, valitukselle, kantelulle, oikeuksien käyttämiselle ja täytäntöönpanolle kytketään kuhunkin tarkkaan määräajan laukaisevaan tapahtumaan. Tuomion antamista, tiedoksiantoa ja lainvoimaa, sovittelun tai sovinnon aikaansaamista, oikeuden tietoa ja järjestelmän päättymistä ei sekoiteta.
9. Puolison ja lapsen henkilötunnukset, osoitteet sekä lääkäri-, koulutus- ja taloudelliset tiedot luovutetaan vain tarvittaville henkilöille ja elimille tarvittavassa laajuudessa, ja laaditaan suunnitelma henkilötietojen suojaamiseksi, joka kattaa tiedostojen pääsyn, siirtotavan ja jäljennösten hävittämisen.

Oikeudenvastainen valvonta, pääsy tileihin, tunkeutuminen matkapuhelimeen tai tietokoneeseen, paikan seuraaminen, laillisesti kielletty tallennus ja lapsen yksityisten tietojen julkistaminen eivät saa palvella todisteidenhankinnan menetelmänä. Kosto vastapuolta kohtaan, omaisuuden kätkeminen tai näennäisluovutus sekä lapsen muutto sopimuksen tai päätöksen vastaisesti voi asialle ja lapselle luoda lisäriskejä (不當得利). Jos asiakirjojen laillisuus tai säilytysmenetelmä on epäselvä, sovellettava oikeus ja tuomioistuimen menettely on käytävä läpi ennen keräämistä.

12. Viralliset lähteet

Seuraavat ensisijaiset lähteet (taso 1) ovat lähtökohta tämän artikkelin oikeusrakenteen ja menettelyjen läpikäyntiin, tilanne 25. heinäkuuta 2026. Ennen tosiasiallista toimintaa on muutokset, toimivaltaisen elimen uusimmat ohjeet ja asiaan sovellettava teksti käytävä läpi uudelleen.

1. Taiwanin säädöstietokanta: siviililaki (民法)
2. Taiwanin oikeusministeriö: siviililain englanninkielinen laitos
3. Taiwanin säädöstietokanta: perheasioiden laki (家事事件法)
4. Taiwanin säädöstietokanta: oikeudenkäyntilain 303 artikla
5. Taiwanin säädöstietokanta: säännökset väliaikaistoimista ei-prosessuaalisissa perheasioissa
6. Taiwanin säädöstietokanta: kotitalousrekisterilaki (戶籍法)
7. Taiwanin sisäministeriön kotitalousrekisteriosasto: ohjeet avioeron rekisteröinnistä
8. Taiwanin säädöstietokanta: laki ulkomaiseen elementtiin liittyviin siviilioikeudellisiin suhteisiin sovellettavasta oikeudesta (涉外民事法律適用法)
9. Taiwanin perustuslakituomioistuin: tuomio numero 4 vuonna 112 (112年憲判字第4號)
10. Taiwanin perustuslakituomioistuin: tuomion numero 4 vuonna 112 englanninkielinen laitos

13. Liittyvät oppaat

• Mitä asioita käsittelemme
• Miten työn laajuus ja kulut vahvistetaan
• Yhteydenotto

---

Tämä artikkeli on yleisesitys avioeroa, kansainvälisiä perheasioita, puolisoiden omaisuutta ja alaikäisiä lapsia koskevista järjestelyistä Taiwanissa, eikä oikeudellista neuvontaa yksittäiseen asiaan. Menettely ja lopputulos voivat poiketa toimivallan, lainvalintasääntöjen, ulkomaisten päätösten tunnustamisen, avioliitto- ja siviilisäätytilan, omaisuusjärjestelmän, olemassa olevan sopimuksen tai päätöksen lapsesta, seikkojen ja todisteiden sekä uusimpien virallisten säännösten mukaan. Rekisteröinti-, muutoksenhaku-, vaatimus- ja täytäntöönpanomääräajat on ennen toimintaa käytävä läpi kohta kohdalta kunkin oikeuden ja kunkin menettelyn tarkan alkupisteen mukaan.

Asianajaja Wei Tseng (曾雋崴)